Kuka on Matt Harnacke? 

Matt Harnacken ura alkoi suuren kansainvälisen muotimerkin Emporio Armanin muotinäytöksestä 17-vuotiaana. Tänä päivänä Matt on paitsi menestynyt malli myös yksi maailman lupaavimmista ratsastusvaikuttajista, ammattiratsastaja ja Maya Delorezin merkkilähettiläs. Mattista, jolla on satoja tuhansia seuraajia sosiaalisessa mediassa ja YouTubessa, on tullut tärkeä roolimalli hevosihmisille ympäri maailman.

Mutta kuinka Mattin ura mallina oikein sai alkunsa? Miksi hän muutti pois Australiasta? Millaisia asioita on otettava huomioon, kun on tunnettu ratsastusvaikuttaja? Miltä tuntuu saada vihat päällensä ja tulla väärinymmärretyksi internetissä? Vähän aikaa sitten saimme tilaisuuden jutella Mattin kanssa ja pääsimme kysymään häneltä itseltään. Jatka lukemista ja tutustu Matt Harnackeen!

Matt ja hänen ratsastusuransa

Aloitit ratsastuksen jo nuorena. Millainen oli ensikosketuksesi hevosiin?

– Olin heti alun alkaen hyvin innostunut eläimistä. Vanhempieni ystävillä oli ratsastustalli, joten minä ja veljeni vähän kuin kasvoimme siihen paikkaan. Siellä minä sain myös ensimmäiset ratsastustuntini. Tuolloin olin 8-vuotias, ja niihin aikoihin tajusin, että hevoset ovat minun intohimoni – vaikkakin vielä silloin pelkäsin aika lailla, sillä olin nuorempana melko arka. Mutta olin todella innoissani, ja pyysin vanhemmiltani jatkuvasti lisää tunteja, joten minä ja veljeni aloitimme pian sen jälkeen viikoittaiset ratsastustunnit. Kävimme veljeni kanssa yhdessä ratsastustunneilla noin kahden vuoden ajan, kunnes hän totesi, ettei se ole hänen juttunsa ja lopetti. Hän kasvoi siitä ulos ja minun kiinnostukseni vain kasvoi.

Tänä päivänä sinä olet kouluratsastaja ja olet osallistunut useisiin kouluratsastuskilpailuihin urasi aikana. Miksi innoistuit juuri kouluratsastuksesta?

– Olen aina pitänyt esteratsastuksesta, mutta omistamani hevoset eivät ole koskaan olleet hyviä siinä. Ne eivät ole olleet luonnostaan lahjakkaita hyppääjiä, joten ajauduin tavallaan itsestään kouluratsastuksen pariin. Olen todella innostunut esteratsastuksesta, mutta sydämeltäni olen enemmän kouluratsastaja.

Katsoessa sinun videoitasi huomaa, että sinulla on todella aito yhteys hevoseesi. Kuinka rakennat tämän yhteyden? Mitä sinusta on tärkeää ottaa huomioon?

– Ensinnäkin luulen sen vaikuttavan asiaan, ettei minulla ole useita hevosia. On helpompaa rakentaa läheinen suhde, kun hevosia ei ole montaa. Ja lisäksi minulla ei ole ketään, joka käskisi minua tekemään jotain, mitä en halua tehdä. Minun ei tarvitse pärjätä hyvin asiakkaiden vuoksi, enkä minä ole vastuussa kenellekään muulle tai kenenkään muun tavoitteille. Ratsastukseni tapahtuu sen mukaan, mitä haluan tehdä, ja olen rakentanut sen ympärille omanlaiseni järjestyksen ja suunnitelman. Varaan aina myös runsaasti aikaa mukavien ja vaihtelevien asioiden tekemiselle. Luonnollisesti treenaan paljon areenalla, mutta kannatan myös muunlaisten asioiden tekemistä kuten pitkiä vaelluksia. Luulen, että se myös auttaa minua tutustumaan kunnolla hevoseeni. Hevoseni ovat minulle osa perhettäni. Ne ovat aina olleet minulle erityisen tärkeitä ja jotain, josta minä olen itse saanut päättää.

Kuinka monta hevosta sinulla on nyt?

– Minulla on tällä hetkellä neljä omaa: 

• Sureno: PRE-ori

• Chase: lämminverinen ruuna

• Emporio: PRE-ori

• Bear: amerikanminiatyyrihevonen 

– Ehkä minun ei pitäisi julistaa tätä koko maailmalle, mutta olen miettinyt yhden uuden hevosen hankintaa.  Viime aikoina minulle on esitelty joitain todella kauniita friisiläisiä, ja olisi upeaa saada sellainen omaksi. Olen aina ollut kiinnostunut niiden kasvatuksesta, sillä friisiläisiä ei juuri ole Australiassa. Ne ovat kiehtoneet minua kovasti sen jälkeen, kun muutin Alankomaihin. Mutta näin myös yhden upean hollanninpuoliverisen ja rakastan myös andalusianhevosia kuten näkyy – joten en tiedä vielä. En etsi mitään pakolla, mutta jos todella upea hevonen osuu tielleni, harkitsen sitä tosissaan.

Ura ammattimallina

Ratsastamisen lisäksi työskentelet myös mallina. Pitääkö paikkansa, että kykyjenmetsästäjät löysivät sinut ratsastuskilpailusta? Voitko kertoa siitä meille hieman lisää?

– Kyllä se pitää paikkansa! Se oli kyllä kaikkein epätavallisin paikka, jossa sen olisi kuvitellut tapahtuvan. Ollessani 17 opetin ratsastuskoulussa, ja eräänä päivänä minulla oli vapaapäivä, joten menin ratsastuskilpailuihin katsomaan kavereideni hyppyjä. Olin katselemassa ystäväni ratsastusta ja jälkeenpäin menimme yhteen pienistä pop-up-ravintoloista syömään jotakin, ja yhtäkkiä eräs nainen tuli luoksemme. Luulin, että hän tuli juttelemaan yhdelle ystävistäni, joten olin todella yllättynyt, kun hän katsoi minuun ja sanoi: ”Tulin itse asiassa puhumaan sinulle”. Sitten hän esitteli itsensä, mallitoimiston, jolle hän työskenteli ja pyysi minua tapaamiseen sopimaan mallisopimuksesta heidän kanssaan. Niin kaikki sitten alkoi.

Miltä sinusta tuntui, kun kuulit kysymyksen? Oliko sinulle selvää, että suostut?

– Itse asiassa eräs toinen toimisto oli jo kysynyt minua, kun olin 16, ja silloin sanoin ei. Ulkonäköni tuntui minusta aina ongelmalliselta, ja olisin mieluummin pysytellyt taustalla, jos olisin voinut. Kasvaessani olin aina todella laiha ja minulle oli vaikeaa, etten ollut ”tavallinen”. Joten ei ollut lainkaan itsestään selvää, että hyväksyin hänen tarjouksensa. Mutta keskusteltuani vanhempieni kanssa, päätin kokeilla mallina oloa.

”Minä olin se tyyppi, joka aina lähti pois, kun otettiin ryhmäkuvia. Valokuvat olivat jotain, josta en pitänyt lainkaan.”

– Matt Harnacke

Mitä sen jälkeen tapahtui? Kuinka kauan kesti papereiden allekirjoittamisen jälkeen, ennen kuin pääsit mukaan muotiesityksiin ja kuvauksiin?

– Tein ensimmäisen työni viikkoa myöhemmin. Se oli Dolly-nimiselle lehdelle, joka on eräänlainen teni-ikäisten Vogue Australiassa – olin aivan kauhuissani, mutta minä tein sen. Ja huomasin, että vaikka se oli aluksi pelottavaa, se muuttui koko ajan helpommaksi. Kukaan ei voi opettaa, kuinka tuntea olonsa mukavaksi kameran edessä, siihen tottuminen vie oman aikansa. Kun takana on tietty määrä kuvaustunteja, se alkaa sujua paremmin. Aluksi tein paljon töitä Australiassa ja 6 kuukauden kuluttua lähdin ensimmäiselle show-kiertueelleni Eurooppaan. Kun tulin takaisin, olin tehnyt joitain todella isoja esityksiä Lontoossa, Pariisissa ja Milanossa merkeille kuten Dolce Gabbana, Emporio Armani ja Georgio Armani. Ja kun minulla sitten oli nämä ansioluettelossani, asiat kehittyivät todella nopeasti! Pystyin ottamaan vastaan isoja kampanjoita, tekemään lisää show-kiertueita ja työskentelemään enemmän kansainvälisesti. Yhdysvallat, Iso-Britannia, Aasia... Työskentelin ympäri maailmaa ja elin matkalaukkuelämää.

Mitä mallina olo on sinulle opettanut?

– Olen oppinut, että kaikille on paikkansa. Luulen, että useat ihmiset ajattelevat mallin työn olevan jotain, joka vaikuttaa negatiivisesti itseluottamukseen ja tavallaan repii ihmisen kappaleiksi. Mutta minulle sillä on ollut päinvastainen vaikutus. Sen ansiosta kykenin hyväksymään oman ulkonäköni aivan uudella tavalla. Mallimaailmassa, eli kuvauksissa ja kampanjoita tehdessä, käy usein niin, että valituksi tulee se kaikkein ”rumin” kuva. Tämä johtuu siitä, että painotus on vaatteissa, valaistuksessa ja kaikissa niissä muissa asioissa, joita et itse niin ajattele. Kun tajusin sen... no, sanotaan nyt vaikka näin: päätin, etten enää välitä hittojakaan. Hyväksyin sen tosiasian, että minä otan vastaan työn, he ottavat minusta kuvia kamalimmista kuvakulmista ikinä ja julkaisevat sitten hirveimmät otokset ja laittavat ne mainostauluihin ja busseihin, ja se kaikki on minulle ihan ok. Teen vain työni, ja se miltä näytän, on hyvin subjektiivista eikä niin tärkeää.

Elämä sosiaalisen median henkilönä

Sinulla on tänä päivänä noin 700 000 seuraajaa Instagramissa ja lähes 400 000 tilaajaa YouTubessa. Miksi luulet, että sosiaalinen mediasi on kasvanut niin suureksi?

– Luulen, että tarinani on hieman erilainen ja että olen kyennyt jakamaan sen tavalla, joka kiinnostaa ihmisiä. Olen ollut onnekas saadessani mahdollisuuksia, jotka ovat sallineet minun jakaa kaikki erilaiset puolet ratsastusmaailmasta, mallimaailmasta ja kaikesta sellaisesta. Minusta on myös tärkeää nähdä sisältö viihteenä. Katson aina tekemäni videot läpi ennen niiden julkaisemista. Toisinaan katsoessani niitä huomaan, että ne ovat tylsiä eivätkä ne ole minusta viihdyttäviä – silloin en julkaise niitä.

Mikä on parasta työssäsi?

– Saan elää todella upeaa elämää. Ensinnäkin olen oma pomoni, ja se on minusta hienoa. Mutta sen lisäksi upeita ovat myös kaikki saamani kokemukset ja mahdollisuudet, kaikki tapaamani ihmiset ja kaikki verkostoitumiset sekä kaikki ne mitä ihmeellisimmät paikat, joista löydän itseni.

”Jokainen päivä on erilainen ja jännittävä, ja minä todella nautin siitä.”

– Matt Harnacke

Sosiaalisen median julkisuuden henkilönä olo voi olla vaikeaa ja kovaa. Tuntuuko sinusta koskaan, että tulet ymmärretyksi väärin? Onko ihmisillä sinusta ennakkokäsityksiä?

– Luulen, että monet ihmiset pitävät minua kopeana ennen kuin tapaavat minut. Ja ihmiset kuvittelevat niin, koska se on hyvin tyypillistä minun ammatissani. Mutta minä en ole lainkaan sellainen. Useimmiten en ulos lähtiessäni edes katso itseäni peilistä, laitan vain hatun päähän ja menoksi. Luulen, että mallimaailmalla on sellainen vaikutus, sillä 10 tunnin kuvausten jälkeen viimeinen henkilö, jonka haluat nähdä, olet sinä itse. En sanoisi olevani omahyväinen. Toivottavasti. Ja olen myös kuullut muiden sanovan, etten ole sellainen. 

– Ennen kaikkea kunnioitan kovasti kaikkia ihmisiä, sen minulle opettivat vanhempani jo ollessani hyvin nuori. Luulen, että sen vuoksi en saa kovin usein vihoja päälleni verkossa. Pyrin myös aina ennakoimaan, mikä voisi olla sellaista, mihin ihmiset mahdollisesti suhtautuvat kriittisesti ja luon sitten tällaisista tilanteista oppimismahdollisuuksia. Esimerkiksi jonkin aikaa sitten olin kuvannut YouTube-videon maastoratsastukselta, jossa hevosellani oli kankisuitset. Tiesin saavani paljon kommentteja ja että seuraajani tulisivat kyseenalaistamaan asian. Joten aloitin videon selittämällä huolellisesti suitsien valintaani, ja kommentointi pysyi rauhallisena. Toisinaan vihan voi kääntää opetukseksi, ja voimme kaikki kasvaa siitä hieman. 

Instagramin ja YouTuben lisäksi olet myös luonut Jesse Drentin kanssa ratsastajien online-verkoston nimeltään ”HorseworldTV”. Voitko kertoa meille siitä lisää?

– Minusta on aina tuntunut, että ratsastusmaailmassa hevosurheilu nähdään erillään mediasta ja viihteestä, ja niiden väliltä puuttuu yhteys. Televisiossa näytettävä ratsastus näytti vanhanaikaiselta ja vanhentuneelta. Minusta se ei ollut kiinnostavaa tai viihdyttävää. Lisäksi minä ja Jesse tunsimme, että tavallisten ratsastajien ja huippuratsastajien välillä oli suuri vastakkainasettelu. HorseworldTV:n ajatus oli ja on yhä yhdistää tavalliset ratsastajat ja huippuratsastajat viihdyttävällä tavalla käyttäen erilaisia medioita. Ja sitä me olemme nyt tehneet viime marraskuusta lähtien.

Sinun ja Jessen kemiat tuntuvat sopivan erinomaisesti yhteen. Kun te asutte, työskentelette ja matkustatte yhdessä, miten te mielestäsi täydennätte toisianne?

– Minä ja Jesse tasapainotamme toisiamme todella hyvin. Ensinnäkin meillä on hyvin erilaiset näkemykset maailmasta, mikä on hyvä, sillä jos olisimme liian samanlaisia, se ei toimisi. Me molemmat tykkäämme myös nauraa paljon. Pyrimme aina keventämään tunnelmaa emmekä ota toisiamme liian vakavasti. Meille on aina tärkeää, että nautimme elämästä. Kumpikaan meistä ei juuri välitä siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat. Tietysti kunnioitus on meille tärkeää, mutta haluamme pitää hauskaa ja nauttia. Tunnemme olevamme onnellisia, kun meillä on tämä mahdollisuus ja haluamme elää elämää täysillä.

Suuri muutto Australiasta Alankomaihin

Olet asunut nyt Alankomaissa muutaman vuoden ajan. Mikä sai sinut muuttamaan juuri Alankomaihin?

– Se on hyvä kysymys. Aluksi en tiennyt, mihin halusin mennä, mutta halusin, että kyseessä olisi lupaava hevosmaa, enkä halunnut muuttaa toiselle saarelle. En halunnut taas kokea tunnetta, etten pääse ajamaan autolla maan rajojen ylitsi minne haluan. Se rajoitti minua aika paljon. Tunsin joitain ihmisiä täällä Alankomaissa. Se on suuri hevosmaa, kaikki puhuvat englantia, se sijaitsee hyvin keskeisellä paikalla Euroopassa ja on vain 45 minuutin lentomatkan päässä Isosta-Britanniasta. Löysin paljon erilaisia syitä tulla tänne, tämä on kaunis maa.

Muuttaminen täysin uuteen maahan on todella rohkeaa! Myös uudelle alalle ryhtyminen ja mallin töiden aloittaminen ovat olleet rohkeita siirtoja. Vaikutat tekevän paljon rohkeita asioita! Oletko aina ollut sellainen, joka sanoo kyllä mahdollisuuksille ja seikkailuille?

– Luulen, että aika iso osa siitä on itse asiassa naiiviutta. Ja se on toisinaan onni, sillä useinkaan en tiedä täysin, mihin olen ryhtymässä. En mieti, mitä kaikkea voisi tapahtua, ajattelen vain: ”Tuo kuulostaa kiinnostavalta, kokeillaan sitä!” Vähän kuin viisivuotiaiden ajattelutapa, eikö vain? Ja se on hyvä, sillä jos alkaa miettiä kaikkia vaikeuksia, monet asiat jäävät tekemättä.

”Olen huomannut, että useimmiten se, että olen sanonut kyllä erilaisille mahdollisuuksille, on osoittautunut hyväksi valinnaksi.”

– Matt Harnacke

Maya Delorez x Matt Harnacke 

Mikä Maya Delorezissa herätti kiinnostuksesi?

– Ensinnäkin olen tuntenut merkkilähettiläänne Carl Hedinin jo jonkin aikaa. Ja kun hän julkaisi mallistonsa yhdessä teidän kanssanne, halusin tukea häntä. Niinpä hankin tuotteet, kokeilin niitä ylleni ja olin ällistynyt! Pidin niistä ihan oikeasti! Tavallisesti kokeilen tuotteita noin kahden viikon ajan ennen kuin suosittelen mitään. Tuona aikana huomasin valitsevani juuri nämä tuotteet avatessani vaatekaappini. Vaatteet olivat sellaisia, että niitä oikeasti haluaa käyttää ja niistä haluaa aidosti kertoa muille – ja kun sitten kerroin niistä, sain upeaa palautetta seuraajiltani.

Onko sinulla suosikkituotteita?

– Eniten käyttämäni tuote ovat mustat ratsastushousut, joissa on vihreät raidat taskuissa. Ne ovat nimeltään Felix Sport Breeches. Käytän niitä kaiken aikaa. Kyseiset ratsastushousut ovat aivan upeat. Lisäksi rakastan teknisiä pikeepaitoja! Minulla on kaikki 3: Ville, Freddie ja Rodger. Istuvuus, materiaali ja laatu ovat aivan upeita. Ne ovat minun suosikkini tällä hetkellä. Ja sitten sukat tietysti! Ne ovat myös todella hyviä! 

Olet rakentanut vain muutamassa vuodessa todella paljon erilaista ympärillesi: yrityksen, hevoset, sosiaalisen median ja kaiken muun. Miettiessäsi tulevaa, millaisena näet tulevaisuuden?

– Se on hyvä kysymys. Onneksi minulla ei ole vastausta siihen. Sillä jos olisin jo lapsena tiennyt, mikä haluan olla isona, en olisi tässä tänään. Niinpä minusta on hyvä, ettei minulla ole tarkasti mietittyä suunnitelmaa tai tulevaisuuden strategiaa, ja toivottavasti en tiedä sitä niin tarkasti myöhemminkään. Odotan innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

5 nopeaa kysymystä

Catwalk vai kouluratsastuskilpailu? 
– Onpa vaikea kysymys! Mikään ei vedä vertoja tunteelle, kun kävelet catwalkilla – mutta toisaalta hevoset ovat intohimoni! Jos minun on pakko valita yksi hetki, sitten se on catwalk. Sillä kun on tehnyt kaikki ne castingit ja showt, ja sitten siellä toisessa päässä odottavat kaikki ne ihmiset, ja lisäksi mediaa ja julkkiksia on kaikkialla. Kävely kestää vain noin 45 sekuntia, mutta siinä on niin valtavasti energiaa! Ja se tunne kävellessä on aivan mieletön. Joten vastaukseni olisi catwalk, ihan vain sen tunteen vuoksi, joka siinä tulee.

Suosikkisi sosiaalisen median alustoista?
– Instagram.

Ruuna, ori vai tamma?
– Ori, tietysti!

 Suosikki-emoji?
– Oi, minulla on useita... Tykkään hauisemojista (💪) ja sitten tykkään hymyilevästä ilmeestä, jossa on kyynel (🥲).

 Australia vai Eurooppa?
– Eurooppa.

Mikä on sinun bravuuriruokasi?
– Jonka minä valmistan?! Ei mikään... Minä VIHAAN kokkaamista! Valmistan kylläkin joka aamu itselleni paistettuja kananmunia paahtoleivän kanssa ja tryffelimajoneesia sen alle. Kuulostaa oudolta, mutta maistuu todella hyvälle. Usko pois!